Jännevaivat

Jännevaivat on monen liikkujan kesäkunnon pilaajia. Puolikkaat jää juoksematta kun akillesjänteet vaivaa ja leuat vetämättä kipeän tenniskyynärpään takia. Monesti jännevaivoihin on tarjolla vaikka mitä erilaisia selityksiä, kuten lihaskireydet, -heikkoudet, asentovirheet tai liikkeen hallinnan häiriöstä. Joskus nämä voi vaikuttaa, yksittäisillä henkilöillä, mutta harvemmin nämä automaattisesti johtavat jännevaivoihin. Saattaa olla, että osa näistä onkin jännevaivojen aiheuttamia.

Tietoa onkin nykyään paljon tarjolla ja monesti sen myötä on tarjolla myös erilaisia ratkaisuja, joilla ei välttämättä ratkaista ongelmaa. Ei silti, voi erilaiset tukitoimet olla osana hoitoa. Kunhan näillä ei yritetä oikoa ja toivoa että lotossa olisi taas seitsemän oikein. Tukitoimien ennen olisikin hyvä tarkistaa onko seuraavat asiat kunnossa.

1. Kuormituksen hallinta

2. Fyysiset ominaisuudet

3. Biomekaniikka

4. Tukitoimet

Monesti isoin tekijä voikin löytyä kuormituksen hallinnasta. Monesti harjoitusmäärät voivat nousta liian nopeasti tilanteesi nähden ja tämän myötä johtaa erilaisiin vaivoihin, kuten vaikka talven jälkeen aloitettu lenkkeily nollasta sataan voi pahimmillaan johtaa akillesjänteen kipuihin.

Vaikka monesti lepoa suositellaan jännealueen kuntouttamiseen, voidaan kuitenkin levolla tilannetta rauhoittaa hetkeksi. Mutta harvoin kodin seinät on ketään kuntouttaneet. Joten levon tilalta kannattaa panostaa oikeanlaiseen harjoitteluun. Alueen vahvistaminen ja asteittain palaaminen takaisin lajin pariin tuovat monesti pysyvämpiä tuloksia lepoon verrattuna.

Jännevaivojen hoidossa harvoin on olemassa taikatemppuja, millä vaivan saisi heti pois. Monesti pysyvämmät tulokset vaatii sinulta vain aikaa,työtä ja pikkaisen kärsivällisyyttä. Vaikka kyseessä on rasitusperäinen vaiva, tärkein hoito on huolella suunniteltu ja asteittain etenevä harjoittelu.