Epäspesifi selkäkipu spesifin epäspesifisti

Suurin osa aikuisista, noin 75%, kokee vähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana. Epäspesifi selkäkipua käytetään nimityksenä kun ei tiedetä selkäkipujen tarkkaa syytä. Suurin osa selkäkivuista onkin epäspesifejä ja vain pienelle osalle pystytään sanomaan jokin patologisanatominen syy, kuten vamma, välilevyntyrä tai selkärankamurtuma tai -reuma. Selkäkivut voidaan jakaa keston mukaan akuuttiin (alle 6 viikkoa) ja kroonisiin (yli 12 viikkoa) selkäkipuihin.

Ihmisillä voi olla myös monesti vääriä uskomuksia selkäkivuista ja pelkoja selkäkipujen pahentumisesta. Oikean informaation jakaminen selkäkivusta kärsivälle asiakkaalle luovat varmuutta ja rohkeutta toimia arjessaan ja olla tämän myötä aktiivisena osallistujana omassa kuntoutuksessa. Asiantuntijan tehtävänä onkin monesti väärien tietojen ja luulojen oikaiseminen ja rohkaista asiakasta oikeaan toimintaan.

Akuutissa selkäkivussa tulisikin päästä takaisin normaaliin arkeen ja palata takaisin työelämään mahdollisimman nopeasti kipujen salliessa. Vuodelepoa suositellaankin vältettävän selkäkivussa ja levon tilalle suositellaan kuntouttamaan selkäkipu aktiivisella kuntoutuksella sekä liikkunnan avulla.

Selkävaivoja on havaittu olevan enemmän ihmisillä, joilla on esimerkiksi raskas fyysinen työ, matala sosioekonominen asema ja koulutustaso, masennusta sekä elämäntapoihin liittyviin tekijöihin, kuten tupakointiin, stressiin, ylipainoon ja vähäiseen fyysiseen aktiivisuus.

Selkäkivut voidaan luokitella useilla eri tavoilla, kivun keston mukaan, esiintymispaikan perusteella, säteileekö oire vai onko oire paikallinen, sekä epäspesifiksi tai spesifiksi. Spesifit selkäkivut johtuvat erilaisista traumoista tai sairauksista tai hermojuuren häiriöistä. Kaikista selkäkivuista epäspesifin selkäkivun osuus on lähes 90%. Epäspesifit selkäkivut voidaan luokitella mekaanisiin ja ei-mekaanisiin vaivoihin. Mekaaniset selkäkivuille tyypillistä on että liike on rajoittunutta tiettyihin liikesuuntiin ja liikkeet voivat aiheuttaa myös kivun tunnetta. Ei-mekaaniset selkäkivut johtuvat psykososiaalisista syistä, kuten liikkeen pelko, stressistä, masennuksesta, huonoista työoloista sekä uskomuksista ja väärästä tiedosta.

Epäspesifi selkäkipu onkin monen tekijän summa, johon vaikuttava monet tekijät. Pelko, väärä tieto, uskomukset, opitut tavat tiettyyn liikesuuntaan voivat altistaa liikkeen rajoittamiseen. Tämän vuoksi hoidossa pitää huomioida monet eri tekijät. Kivun pelko voi pahimmillaan lamaannuttaa enemmän kuin itse kipu. Vaikka kivun aiheuttanut alkuperäinen syy olisikin jo “korjaantunut”, voi kipukokemus jäädä päälle ja tämän myötä kipu voi kroonistua. Kuitenkaan ei voida sanoa, johtuuko kipu liikkumattomuudesta, vai onko kipu tulos liikkumattomuudesta. Väestötasolla selkäkipu voi kuitenkin selittyä liikkumattomuudella, sillä selkäkivusta kärsivät pelkäävät liikkua, koska uskovat sen pahentavan selkäkipua. Kipu ei aina tarkoita automaattisesti kudosvauriota, vaan aivot tulkitsevat uhkasignaalin aikaisempien kokemusten pohjalta. Sama ärsyke voikin aiheuttaa toisessa pienen kivun, kun taas toinen kokee saman ärsykkeen lamaannuttavaa kipuna. Vaikka pelko olisi vain mielentuote, voi pitkittynyt kipukokemus aiheuttaa fysiologisia muutoksia ääreis- ja keskushermoston alueella. Herkistymisen seurauksena kipu voi voimistua ja levitä myös muualle.

Myös opitut tavat voivat myös pitää yllä tiettyjä pelko- käyttymismalleja. Perheessä on voitu painottaa, että suvussamme on huono selkä, minkä seurauksena vältämme tiettyjä liikkeitä. Myös terveydenhuollon ammattilainen on voinut välittää väärää tietoa ja tämän myötä omalla auktoriteetillään on pitänyt yllä ihmisen tiettyjä liikemalleja. Onneksi vääriä uskomuksia voidaan muuttaa potilasohjauksen aikana. Samalla kivuliasta liike voidaan muokata tilanteeseen sopivaksi, aloittaen helpommasta liikkeestä ja terapian edetessä haastaa liikettä vaativammaksi. Selkäkivun ongelmiin ja hoitoon liittyvää tutkimusnäyttö on lisääntynyt paljon viime vuosien aikana, mutta suositusten mukainen toiminta kentällä on vielä hyvin vaihtelevaa. Ammattilaisen tuleekin päivittää jatkuvasti omaa osaamistaan vastaamaan tämän päivän haasteisiin.

Selkäkipujen ennaltaehkäisyn osalta näyttö on vielä liikunnan osalta kiistanalainen, mutta liikkumisella osana selkäkipujen hoitoa on vahvaa näyttöä ja sillä on todettu olevan positiivisia vaikutuksia osana kuntoutusta. Liikunnan avulla onkin saatu vähennettyä kivun kokemusta ja parannettu toimintakykyä verrattuna passiivisiin hoitomuotoihin. Paras hoito on saatu, kun harjoittelu on suunniteltu yksilöllisesti ja samallai on pystytty korjaamaan vääriä uskomuksia selkäkivusta. Liikkumattomuus voikin lisätä kroonisen kivun riskiä ja tämän seurauksena selkäkipuinen voi pelätä liikunnan aloittamista, sen pahentaessa oireita. Liikunta sopiikin hyvin kuntoutukseen ja selkävaivoissa liikunnalle onkin harvoin esteitä, kunhan vakavat sairaudet ja leikkausta vaativat hoidot on rajattu pois. Tilanteissa kun pelätään aloittaa liikunta, voidaan liikunta aloittaa ammattilaisen kanssa yhdessä. Monesti suositellaan tiettyjä lajeja selkäkipujen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Voidaan kuitenkin yhtä hyviä hyötyjä saada myös liikuntasuosituksilla. Liikuntasuositukset perustuvat vahvaan tutkimusnäyttöön ja tarjoavatkin suosituksilla laajan ja monipuolisen tavan täyttää liikuntasuositukset mielensä mukaan. Suosituksia voidaankin ammattilaisen toimesta soveltaa yksilöllisesti sopimaan myös selkäkivun hoitoon ja kuitenkin samalla täyttää liikuntasuositukset.

Vaikka monesti epäspesifiin vaivaan halutaan tarkka vastaus ja oikea tapa hoitaa vaivaa, voidaan huomata että epäspesifi selkäkipu on monen asian summa, minkä vuoksi ei voida asiaa lähestyä liian mustavalkoisesti. Joku voi jännittää selkää koko ajan peläten selän rikkoutumista ja jollakin selkä voi kipeytyä liian fyysinen arjen takia. Vaikka molemmilla on selkä kipeä, hoito ei voi kuitenkaan olla molemmille sama, koska syy selkäkivun takana on erilainen. Ammattilaisen tuleekin osata soveltaa tietoa kunkin asiakkaan mukaan yksilöllisesti. Liikunnan hyödyistä huolimatta moni ihminen liikkuu liian vähän suosituksiin nähden. Vaikka tutkimukset liikunta osalta ennaltaehkäisevänä selkäkipujen hoidossa onkin ristiriitaista, on liikunnalla kuitenkin monia hyötyjä terveyden kannalta. Liikunta osana epäspesifiä selkäkipua tarjoaa kuntoutukselle laajan valikoiman soveltaa liikuntaa asiakkaan tilanteeseen sopivaksi.